Tietoja seurakunnasta

 

KUUSANKOSKEN HELLUNTAISEURAKUNTA

90-VUOTIAS

 

Kuusankosken hellutaiseurakunta sai alkunsa Kymintehtaalla syksyllä 1925, kun 17 uskovaa päätti järjestäytyä seurakunnaksi. Seurakunta kokoontui aluksi yksityiskodeissa. Jouluna 1929 vietettiin oman talkootyöllä Pilkan rinteeseen rakennetun rukoushuoneen vihkiäisiä. Nykyinen Pienteollisuustalossa sijaitseva rukoushuone hankittiin vuonna 1961. Nyt noin 100-jäsenisen seurakunnan pastorina palvelee Veikko Siekkinen. Vuonna 1954 seurakunta lähetti ensimmäisen lähetys-saarnaajansa Raakel Kossilan Singaporeen. Myöhemmin Raakel Kossila oli vuosikymmeniä Kuusankosken helluntaiseurakunnan lähettinä Thaimaan Bangkokissa. Vuodesta 1976 kuusankoskelaiset Jorma ja Tuula Sarén ovat toimineet seurakunnan lähetteinä Thaimaassa. Kuusankosken hellutaiseurakunta vietti 75-vuotisjuhlaansa laajennetussa ja saneeratussa rukoushuoneessaan sunnuntaina 19.11.2000 klo, 15.00

 

KUUSANKOSKEN HELLUNTAISEURAKUNTA 1925-2000

HISTORIIKKI 75-VUOTISJUHLASSA 19.11.2000

 

HELLUNTAIHERÄTYKSEN SYNTY

 

Helluntaiherätyksen katsotaan alkaneen vuonna 1906 Los Anglesissa. Suomeen helluntaiherätys levisi 1908 ensin ruotsinkielisten babtistien keskuuteen. Norjalaisen metodistipastorin T.B.Barratin vierailtua vuonna 1911 Helsingissä, Turussa ja Viipurissa herätys levisi suomenkielisten keskuuteen. Suomen ensimmäinen helluntaiseurakunta nimeltään Siloam perustettiin 1915 Helsinkiin. Kymenlaakson ensimmäinen seurakunta syntyi Karhulaan 1920. Voikkaan Salem-seurakunta aloitti toimintansa 1923.

 

HELLUNTAISEURAKUNTA KUUSANKOSKELLE

 

Kymintehtaalla pidettiin ensimmäisiä helluntailiikkeen kokouksia 1920-luvun alussa. Puhujina vierailivat mm. Fabian Paakkari, Helena Eerola, Hilda ja Hilma Hänninen. Voikkaalainen opettaja Tatu Sarpola toimi myös sananjulistajana näissä tilaisuuksissa. Kymintehtaan uskovien ryhmä kuului aluksi Voikkaan Salem-seurakuntaan. Hankalien kulkuyhteyksien vuoksi kymintehtaalaiset halusivat perustaa oman seurakunnan. Seurakunnan järjestäytyminen tapahtui 75 vuotta sitten syksyllä 1925. Perustajajäseniä oli 17. Heistä ainoana on elossa ja tässä juhlassa mukana, kaupunkimme vanhin asukas, 102-vuotias Elin Kolu. Tämä seurakunta on ollut hänelle todella rakas. ”Mitä olisi elämä ilman seurakuntaa?” lausui Elin Kolu satavuotishaastattelussaan.

 

ENSIMMÄINEN RUKOUSHUONE

 

Pieni seurakunta kokoontui aluksi seurakuntalaisten kodeissa. Vierailevina puhujina tilaisuuksissa toimivat mm. Eino Heinonen, Akseli Puhakainen ja Pekka Lattu. Kokousten pito kodeissa oli kuitenkin hankalaa. Seurakunta teki rohkean päätöksen: rakennetaan oma rukoushuone. Lahjoituksena saadulle tontille Pilkan rinteeseen alettiin rakentaa toukokuussa 1928. Kesäkuussa perustettiin rukoushuoneyhdistys Siion ry. hoitamaan käytännön asioita. Rukousyhdistyksen säännöt laati tuomari Lauri Mömmö. Seurakunnan 25 jäsenen talkootyöllä syntyi Kymintehtaalle oma rukoushuone, jonka vihkiäisiä juhlittiin jouluna 1929. Tässä rukoushuoneessa vierailivat alkuaikoina julitajina mm. Verner Tuominen, Lempi ja Sakari Vainionpää, Ida Pehkonen, Väinö Saukkonen, Lydia Korpi ja Martta Silvennoinen. Rukoushuoneella asui evankelista Martta Hellén.

 

 

NYKYINEN RUKOUSHUONE

 

Kuusankosken kasvaessa omin voimin rakennettu rukoushuone jäi sijainniltaan syrjäiseksi eikä se muutenkaan vastannut ajan vaatimuksia. 50-luvun lopulla pidettiinkin sunnuntai-iltojen kokouksia Kansantalossa. Syyskuussa 1961 seurakunta osti Pienteollisuustalosta, kauppalan keskustasta, kirjapainoksi varatun huoneiston, johon rakennettiin rukoushuone. Tämän nykyisen rukoushuoneemme vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1961. Pari vuotta sitten seurakunta hankki rukoushuoneen alapuolelta tilan, johon rakennettiin kahvila ja saniteettitilat. Samalla koko rukoushuone pikkuhiljaa saneerattiin. Vietämme myös saneerauskauden päätösjuhlaa.

 

SAARNAAJAT

 

Ensimmäisenä saarnaajana Kuusankoskella toimi Otto Oksman vuosina 1931-1932. Samalla hän oli  myös Voikkaan Salemin ja Kouvolan Betanian saarnaajana. Lyhyen ajan saarnaajana 40-luvulla vaikutti Paavo Virtanen. 50-luvulla Sulo Pärssinen oli työntekijänä muutaman kuukauden. Pisimpään Kuusankosken seurakunnan saarnajana palveli Väinö Valopaasi. Hänen saarnaajakautensa, kahdessa jaksossa, 60- ja 70- luvuilla kesti yhteensä 14 vuotta. Tauno Rantalan lyhyt saarnaajapalvelus osui 60- ja 70-luvun vaihteeseen. Väinö Valopaasin jälkeen saarnaajina ovat toimineet: Jouko Saukkonen, Veijo Kanervisto, Matti Halkola, Veikko Hytti, Kauko Uusila, Jorma Sarén, Veikko Siekkinen. Saarnaaja Keijo Alatalo on hoitanut tehtäväänsä syyskuun alusta vuodesta 2000 lähtien eläkkeeseensä saakka 30.4.2011. Nykyinen saarnaaja Veikko Siekkinen aloitti palvelunsa seurakunnan paimenena heinäkuusta 2011. Veikko Siekkinen on ollut aiemminkin  seurakunnan saarnajana.

 

VANHIMMISTO

 

Seurakuntaa johtaa vanhimmisto, joka yhdessä  saarnaajan kanssa hoitaa seurakunnan sisäisiä hengellisiä asioita. Kuusankoskella oli aluksi vain yksi vanhin, Antti Heino. Muutaman vuoden kuluttua hänen avukseen valittiin Edvart Ahola. Vuosien varrella Kuusankosken seurakunnan vanhimmistossa ovat palvelleet: Lauri Hämäläinen, Väinö Loisa, Toivo Saresvirta, Heikki Loisa, Heikki Niemelä, Kallas Vallineva, Alho Haikonen, Eino Kangaskolkka, Veikko Siekkinen, Tenho Jokivuori ja Aarno Vallineva.

 

LÄHETYSTYÖ

 

Helluntaiherätyksen lähetystyö on aina ollut voimakasta. Toimi Yrjölä lähti ensimmäisenä suomalaisena helluntaiherätyksen lähettinä Kiinaan vuonna 1929. Helluntaiherätyksen lähetysasioita hoitaa Suomen Vapaa Ulkolähetys ry. Perinteisen lähetystyön rinnalle on yhä voimakkaammin noussut kehitysaputyö, jota myös valtio on tukenut. Raakel Kossila lähti Kuusankosken seurakunnan lähettinä miehensä Elias Kossilan kanssa Singaporeen 1954. Siellä Kossilat toimivat viisi ja puolivuotta. Heidän varsinaiseksi  lähetyskentäkseen muodostui kuitenkin Thaimaan pääkaupunki Bangkok, jossa 4-5 vuoden mittaisia työkausia kului useita. Raakel Kossila viettää nyt hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Seurakuntamme lähetteinä Thaimaassa toimivat parhaillaan viidennellä työkaudellaan Jorma ja Tuula Sarén. 90-luvun alussa seurakunta osallistui entisen saarnaajansa Kauko Uusilan kannatukseen Boliviassa. Lähettejä kannatetaan Kymenlaakson lähetyskassan kautta. Varoja lähetystyöhön on kerätty mm. lähetysilloissa, myyjäisillä, ja arpajaisilla. suuri merkitys lähetysvarojen keräyksessä oli seurakunnan useita vuosia ylläpitämällä kirpputorilla.  

 

KUOROTOIMINTA

 

Helluntaiherätyksen kokouksissa on aina ollut hyvin merkittävä osuus laululla ja musiikilla. Kuusankoskellakin on alkuajoista lähtien toiminut jonkinlainen kuoro tai lauluryhmä. Ensimmäisenä kuorolaulun johtajana ja kitaransoiton opettajana toimi saarnaaja Otto Oksman. Hänen johdollaan tehtiin ensimmäinen ”kuorovierailu” Kouvolaan 1932. Tähän lauluryhmään kuului seitsemän henkeä, soittiminaan kolme kitaraa ja sitra. Parhaimmillaan seurakunnan kuorossa on ollut yli 30 laulajaa. Kuoro tai ryhmä on vieraillut laulutervehdyksillä vanhainkodeissa, vanhusten- ja vammaisten palvelutaloissa, terveyskeskuksen sairaalassa, tai Tuohikotin KAN-kodissa.

 

LAPSI- JA NUORISOTYÖ

 

Seurakunnan pyhäkoulutyö aloitettiin 1930-luvulla Agda Lönnbergin toimesta. Useita vuosia pyhäkoulunopettajina toimivat Hilda Virtanen ja Rauha Lempinen. Parasta pyhäkoulun toiminta-aikaa oli 50-luku.

 

Askartelukerhoja on pidetty rukoushuoneella ja Rekolassa. Varsinkin Rekolassa on ollut kerhotyö vireää, lapsia ja nuori innostavaa. Siellä kerhon uskollisina vetäjinä ovat toimineet Sirkka Virtanen, Heli ja Ilkka Koponen.

 

Helluntaiherätyksen lasten kesäleiritoiminta alkoi 1940-luvun lopulla Turussa. Väinö Valopaasi toi leiriajatuksen Kuusankoskelle. Seurakunnan ensimmäinen leiri oli 1960 Verlan Vannukan-niemessä, jossa sitten pidettiin useita leirejä. Kymenlaakson helluntaiseurakuntien omassa leirikeskuksessa Tuohikotin Suorannassa pidettiin leirejä 70-luvulla. Kouvolan Betania-seurakunnan leirikeskus Suviranta on ollut 80- ja 90-luvuilla leirien pitopaikkana.

 

Seurakuntamme osallistuu Kymenlaakson alueella tapahtuvaan helluntaiseurakuntien koulutyöhön. Seurakunta kannattaa omalta osaltaan koulutyöntekijää, joka vierailee kaupunkimme kouluissa keskimäärin kerran vuodessa.

 

80-luvun lopussa perustettiin Kuusankosken Helluntainuoret ry. Tälle yhdistykselle kaupunki on myöntänyt avustuksia mm. kerho- ja leirityöhön.

 

TELTTATYÖ

 

Telttakokouksia on kesäisin pidetty vuodesta 1951 lähtien. Kuusankosken seurakunta on osaltaan kannattanut maakuntatelttatoimintaa. Maakuntateltan telttaviikko on ollut seurakunnan jokakesäinen suurtapahtuma. Seurakunnan pikkuteltta hankittiin 1969. Sekin pystytettiin joka kesä pariin kolmeen paikkaan. Viime vuonna teltta lahjoitettiin Venäjälle, Pietarin alueelle.

 

LOPUKSI

 

Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra. Herraan uskoen Kuusankosken helluntaiseurakunta jatkaa taivaltaan seuraaville vuosikymmenille uudella vuosituhannella.